Luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen ja edistäminen

Jo yli kahden vuosikymmenen ajan UPM on systemaattisesti kehittänyt uusia tapoja turvata monimuotoisuus talousmetsissä. UPM:n monimuotoisuusohjelma ylläpitää metsien monimuotoisuutta ja edistää kestävän metsänhoidon ja puunhankinnan parhaita käytäntöjä.

​Monimuotoisuusohjelma ohjaa jokapäiväistä toimintaamme

Luonnon monimuotoisuuden suojeleminen on olennainen osa yhtiön toimintaa. Monimuotoisuus tukee metsän omia ekosysteemipalveluita, kuten ilmanlaadun ja ilmaston sääntelyä, veden suodatusta, pölytystä, eroosion estämistä ja raaka-ainetuotantoa. Monimuotoisuuden säilyttäminen auttaa luontoa selviämään ilmastonmuutoksen vaikutuksista. Se on tärkeää myös eläinpopulaatioiden terveyden ja menestymisen kannalta. 

UPM:n monimuotoisuusohjelman ytimessä on monimuotoisuuden huomioiminen suunnittelussa ja metsien hakkuussa. Tavoitteena on pystyä ylläpitämään ja tukemaan luonnon monimuotoisuutta kaikessa metsänhoidossa. 

Tiettyihin lajeihin kohdistettujen hankkeiden ja tapaustutkimusten avulla voidaan nostaa esiin monimuotoisuuteen liittyviä ongelmia, testata, miten hyvin ohjelma vastaa eri lajien tarpeisiin ja luoda uudenlaista työkulttuuria yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Suurena maanomistajana UPM pyrkii edistämään vapaaehtoista luonnonsuojelua. Myös suojellut alueet on sisällytetty monimuotoisuusohjelmaan.

Yhtiö on sisällyttänyt monimuotoisuusohjelman osaksi metsänhoidon ja puunhankinnan ohjeistustaan.

UPM Responsible Fibre

Luonnon monimuotoisuus on tärkein aarteemme.

Maailmanlaajuinen monimuotoisuusohjelma

UPM:n luonnon monimuotoisuusohjelman ytimessä on monimuotoisuuden huomioiminen metsien käytön suunnittelussa ja hakkuissa.

Monta polkua yhteen metsään

Luonnonhoidon menetelmillä edistetään metsän monimuotoisuutta.

Paikallista yhteistyötä BirdLifen kanssa

UPM toimii yhteistyössä BirdLifen kanssa osana maailmanlaajuista monimuotoisuusohjelmaansa.

​Monimuotoisuus: kuusi tärkeintä tekijää ja tavoitetta

Luonnonmetsien ja talousmetsien välisen vertailun ja kuiluanalyysien perusteella UPM on määrittänyt monimuotoisuusohjelmaansa kuusi tekijää, jotka ovat erityisen tärkeitä metsien monimuotoisuuden kannalta. Jokaiselle tekijälle on määritelty tavoitteet, jotka toteutetaan maakohtaisten toimintasuunnitelmien avulla. Tärkeimmät tekijät ja tavoitteet ovat:

​TekijäTavoite​
​Alkuperäiset puulajit (Alkuperäiset puulajit ovat lajeja, jotka kasvavat luonnollisilla elinalueillaan.)​Tavoitteena on ylläpitää ja kasvattaa alkuperäisten puulajien osuutta ja luonnollista jakaumaa.
​Lahopuu (Lahopuulla viitataan kaikkeen alkuperäisten puulajien tuottamaan lahoavaan materiaaliin, sekä maassa että pystyssä olevaan.) ​Tavoitteena on säilyttää lahopuun laatu ja määrä luonnon monimuotoisuuden lisäämiseksi.
​Arvokkaat elinympäristöt (Arvokkaat elinympäristöt ovat luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeitä biotooppeja.)​Tavoitteena on suojella monimuotoisuuden kannalta arvokkaita elinympäristöjä ja säilyttää niiden monimuotoisuusarvo.
​Metsärakenne (Metsärakenne tarkoittaa kasvuston vertikaalisten kerrosten vaihtelua kuviokohtaisesti ja sukkessiovaiheiden vaihtelua maisemakohtaisesti.)​Tavoitteena on ylläpitää metsän rakenteellista vaihtelua sekä maisema- että kuviokohtaisesti.
​Vesivarat (Makeaa vettä tarvitaan juomavedeksi sekä maatalouden ja teollisuuden tarpeisiin. Vesivaroihin kuuluvat laajat kosteikot ja avovesialueet, jotka vaikuttavat veden määrään ja laatuun.) ​Tavoitteena on säilyttää avovesialueet ja suot.
​Luonnonmetsät (Luonnonmetsät ovat metsiä, joihin ihminen ei ole vaikuttanut.) ​Tavoitteena on toteuttaa jäljellä olevia luonnonmetsiä koskevat suunnitelmat.


 
UPM:n monimuotoisuusohjelmassa huomioidaan talousmetsien ja puuviljelmien hoidon väliset erot sekä määritellään kaikille kasvillisuusvyöhykkeille ja metsäekosysteemeille yhteiset monimuotoisuuden elinehdot.
 
UPM on asettanut maailmanlaajuiset tavoitteet jokaiselle osa-alueelle. Metsänhoito vaihtelee eri maissa, ja metsätyypin lisäksi käytäntöihin vaikuttavat metsänkäytön historia ja paikallinen metsälainsäädäntö. Tämän takia myös monimuotoisuusohjelman toteuttaminen perustuu maakohtaisiin tavoitteisiin ja paikallisiin toimintasuunnitelmiin.

Luonnontilaisten metsien monimuotoisuus turvataan pääosin UPM:n toimintaohjeilla. Alkuperäiset puulajit muodostavat perustan metsien ekosysteemeille. Ne tarjoavat ravintoa ja elinympäristön useille eläin- ja kasvilajeille, kuten pintakasvillisuudelle, kasvin- ja lihansyöjille ja loiseläimille. Luonnon monimuotoisuuden myönteisiä vaikutuksia voi vahvistaa entisestään lisäämällä metsien rakenteellista vaihtelua. Tuhansille uhanalaisille lajeille voidaan luoda suotuisat elinolosuhteet jättämällä metsiin kuolleita ja kuolevia puita.

Arvokkaat elinympäristöt säilytetään

Monet eliölajit tarvitsevat juuri tietynlaisen, vakaan ja häiriöttömän elinympäristön. Tällaisia lajeja varten UPM:n metsistä on suojeltu yhteensä yli 120 000 hehtaaria. Suojeltujen elinympäristöjen koot vaihtelevat hehtaarin murto-osasta laajoihin useita erilaisia elinympäristöjä kattaviin alueisiin. Kohteiden kokonaismäärä on lähes 48 000. Maakohtaiset pinta-alat: Suomi 97 000 hehtaaria, USA 18 000 hehtaaria ja Uruguay lähes 7 000 hehtaaria.

UPM:n suojelualueiden lippulaiva on Aarnikotkan metsän 1 400 hehtaarin luonnonsuojelualue, joka liittyy Repoveden kansallispuistoon. Yhdessä ne muodostavat ainutlaatuisen 2 900 hehtaarin suojelualueen eteläisessä Suomessa. Repoveden kansallispuiston perustaminen tuli mahdolliseksi, kun UPM vuonna 2002 lahjoitti 560 hehtaaria metsää Suomen valtiolle. Aluetta hallinnoi Aarnikotkan metsän hoitokunta, joka koostuu UPM:n, Metsähallituksen ja Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen edustajista. UPM:n edustaja toimii hoitokunnan puheenjohtajana.

Vuonna 2016 UPM:n omistamille maille perustettiin useita uusia suojelualueita.  Uusien suojelualueiden pinta-ala Suomessa oli yhteensä 553 hehtaaria.

Useimmilla suojelualueilla luonnon monimuotoisuutta voidaan ylläpitää ilman ihmisen toimintaa. Nämä alueet muuttuvat ajan kuluessa luonnonmetsiksi. Osa alueista kuitenkin hyötyy vuorovaikutuksesta ihmisen kanssa.

Uhanalaiset lajit erityistarkastelussa

Vuonna 2012 UPM analysoi Suomen uhanalaisten lajien neljännen arvioinnin tuloksia (Suomen lajien uhanalaisuus 2010). Analyysin tuloksena muodostui tarkempi kuva uhanalaisten lajien jakautumisesta eri metsäelinympäristöihin ja lajiryhmiin sekä uhanalaistumisen syistä ja uhkatekijöistä.

Myös uhanalaisuuden kriteereistä muodostui selkeämpi kuva. Osa lajeista on esim. sellaisia, että ne säilyvät kriteerien mukaisina uhanalaisina lajeina kaikissa olosuhteissa.

UPM on sitoutunut turvaamaan tunnettujen uhanalaisten lajien esiintymät Suomessa. Analyysin perusteella UPM:n on helpompi määritellä turvaamisen edellyttämät toimenpiteet kunkin lajin osalta. UPM on hankkinut paikkatietojärjestelmäänsä Suomen ympäristökeskuksen keräämät tiedot kaikkien uhanalaisten lajien tunnetuista esiintymistä. Näin esiintymät on helppo huomioida ja turvata leimikkosuunnitelmissa.

Uhanalaisluokka sekä esiintymien lukumäärä:

  • LC – Elinvoimaiset: 411
  • NT – Silmälläpidättävät: 12 086
  • VU – Vaarantuneet: 8 842
  • EN – Erittäin uhanalaiset: 2 146
  • CR – Äärimmäisen uhanlaiset: 268
  • Rupilisko (Triturus cristatus): 74

Uhanalaisten lajien esiintymien käsittelyohjeet on laadittu laajapohjaisessa yhteistyöryhmässä, johon osallistuivat UPM:n lisäksi Suomen muut keskeiset metsätalouden toimijat, Suomen ympäristökeskuksen ja Suomen luonnonsuojeluliiton asiantuntijat. Tämä toimintamalli on osa ympäristöministeriön laatimaa Suomen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön toimintaohjelmaa 2013-2020.

Tiivistä yhteistyötä sidosryhmien kanssa

UPM:n monimuotoisuusohjelma on luotu yhdessä UPM:n metsäekologien ja kestävän metsänhoidon asiantuntijoiden sekä ulkopuolisten ammattilaisten kanssa. Ohjelman sisältöä ja toteutustapoja kehitettiin edelleen yhteistyössä Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton (IUCN) kanssa vuosina 2012 ja 2013. Ensimmäisen vuoden aikana IUCN arvioi UPM:n monimuotoisuusohjelman sisältöä ja toteuttamista sekä antoi kehitysehdotuksia arviointitulosten pohjalta. Vuonna 2013 yhteistyö jatkui projektissa, jonka tavoitteena oli kehittää metsätaloutta integroimalla monimuotoisuus UPM:n liiketoimintaan ja asiakkaiden kanssa tehtävään yhteistyöhön.

Ekosysteemipalveluiden tunnistaminen tarjoaa biotalouden näkökulmasta
paljon mahdollisuuksia, josta todisteena julkaistiin UPM:n ja Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) yhteistutkimus puuntuotannon rinnalla metsästä saatavista muista hyödyistä eli ekosysteemipalveluista osana puupohjaisten tuotteiden ympäristövaikutuksia. Vuoden 2016 aikana UPM ja Ympäristöministeriö ovat sopineet useiden yksityisten suojelualueiden perustamisesta eri puolille Suomea.

Projekteja biodiversiteetin puolesta

UPM toteuttaa tiiviissä yhteistyössä sidosryhmien kanssa useita tutkimushankkeita ja tapaustutkimuksia, joiden tavoitteena on kehittää luonnon monimuotoisuuden edistämistapoja talousmetsissä.

Esimerkiksi vuonna 2015 UPM, WWF Suomi, Suomen ympäristökeskus ja Metsähallitus julkaisivat metsänomistajille ja metsäammattilaisille suunnatun Valkoselkätikka ja metsänkäsittely -ohjeen erittäin uhanalaisen valkoselkätikan huomioon ottamiseksi metsätaloudessa. Viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana valkoselkätikkakanta on moninkertaistunut elinympäristöjen suojelun ja hoidon ansiosta, ja tänään metsissämme pesii jo noin 250 valkoselkätikkaparia.
Ohjeen tarkoituksena on edistää valkoselkätikan ja muiden lehtipuita hyödyntävien lajien esiintymistä talousmetsissä tinkimättä metsätalouden tuloksesta. Lue lisää hankkeesta UPM:n lehdistötiedotteesta 15.6.2015.

Toimimme aktiivisesti luonnonsuojelu- ja ennallistamishankkeissa useissa maissa. Useat näistä hankkeista on toteutettu yhteistyössä tutkimuslaitosten ja ympäristöjärjestöjen kanssa.

www.upm.fi/metsamme
Kesäkuu 2017

Monimuotoisuutta edistämässä jo 20 vuoden ajan

Luonnon monimuotoisuus on ollut yksi UPM:n metsätalous- ja puunhankintastrategian avaintekijöistä jo yli 20 vuoden ajan.

UPMBIOFORE.FI
MARRASKUU 22 2016

Luonnon monimuotoisuus näkyy talousmetsissä

UPM on kehittänyt järjestelmällisesti kahden vuosikymmenen ajan menetelmiä, joilla turvataan luonnon monimuotoisuus kestävästi hoidetuissa talousmetsissä.


UPM:n biodiversiteettiohjelma

UPM:n luonnon monimuotoisuusohjelman ytimessä on biodiversiteetin huomioiminen metsien käytön suunnittelussa ja hoidossa. Tavoitteena on ylläpitää ja edistää luonnon monimuotoisuutta kaikessa metsänhoidossa. UPM on määrittänyt monimuotoisuusohjelmaansa kuusi tekijää, jotka ovat erityisen tärkeitä metsien biodiversiteetin kannalta. Jokaiselle tekijälle on määritelty tavoitteet, jotka toteutetaan maakohtaisten toimintasuunnitelmien avulla.

'