​Hyvä kello kauas kuuluu

Oli aika, jolloin pikkukaupunki oli yhtä kuin siellä toimiva tehdas. Tehdas tarjosi työpaikkojen lisäksi lukuisia palveluja, jotka nyt kuuluvat kunnille. Näihin kuuluivat esimerkiksi sairaalat, koulut, kunnallistekniikka, kirjastot, kirkot, seuratalot, teatteri- ja kulttuuripalvelut, urheilukentät ja paikallinen sanomalehti.

 

Hyvä kello kauas kuuluuValkeakoskella tehtaan oman kirjaston lukusaliin tilattiin useita sanomalehtiä. Kirjaston laaja kirjakokoelma palveli pääasiassa tehtaan työntekijöitä, mutta aineistoa lainasivat myös muut paikkakuntalaiset. Tehtaan kirjasto palveli valkeakoskelaisia yleisen kirjaston rinnalla aina 1970-luvun puoliväliin asti.

Yli vuosisata elämää vanerin rinnalla

1930-luvulla-vaneriviilujen-leikkaukseen-käytettiin-poljettavaa-leikkuria-1937-Säynätsalo.jpgVanerinvalmistusta Säynätsalossa 1930-luvun tyyliin. Tältä näytti vaneritehtaan sorvaussali.

Vanerinvalmistuksella on Suomessa pitkät perinteet, ja Säynätsalon vaneritehdas Jyväskylässä on jopa vanhempi kuin Suomen valtio. Tehtaan toiminta käynnistyi tammikuussa 1914.

Kun Säynätsalon työntekijät käärivät hihat ensimmäisen kerran, vaneriteollisuus oli vielä verrattain nuorta. Sorvi oli keksitty Itävallassa 1848, ja ensimmäinen ristivaneria valmistava tehdas eli Lutherin vaneritehdas Tallinnassa oli perustettu 1886. Suomeen tuotiin osaamista ulkomailta.

Säynätsalon vaneritehdas-kolmiteräsirkkeli.jpgTehtaan kolmiteräsirkkelillä sahattiin teelaatikkovaneria. Erittäin vaarallisen sirkkelin käsittely vaati tarkkuutta. Kuva on vuodelta 1925.

Säynätsalon tehtaan alkutaipaleella työntekijöitä oli vain 35, kun tänä päivänä heitä on yli 200. Säynätsalon tehdas oli yksi Suomen ensimmäisistä vaneritehtaista ja se on maamme vanhin edelleen toiminnassa oleva vaneritehdas.

 Säynätsalon vaneritehdas-poljettava-leikkuri.jpgVaneriviilujen leikkaukseen käytettiin 1930-luvulla poljettavaa leikkuria. Tehdas työllisti myös naisia.

Koko Säynätsalon saaren yhdyskunta rakentui vaneritehtaan ja sitä aiemmin perustetun sahan ympärille. Tehtaat tarjosivat vanhemmille töitä, ja heidän lapsensa kävivät kouluja, jotka tehtaan perustajan eli kauppaneuvos Johan Parviaisen suku oli rakennuttanut. 

Paikallisena voimahahmona muistetaan vuonna 1925 vaneritehtaan ja sahan perinyt Hanna Parviainen, Johanin tytär ja Suomen ensimmäinen nainen, jolle on myönnetty kauppaneuvoksen titteli. Hanna tunnettiin laajalti näkyvänä hyväntekijänä, naisjärjestöjen aktiivisena tukijana ja sosiaalisen vastuun kantajana, joka otti tehtaan työntekijöiden sosiaaliset olot asiakseen. Vanhuksista huolehdittiin Hannan rakennuttamassa vanhustentalossa ja lapsista hänen rakennuttamassaan päiväkodissa. Sielunravintoa haettiin Hannan rakennuttamasta kirkosta. 

Jokaisen tehtaan työntekijän kotipihalle Hanna Parviainen lahjoitti omenapuun ja marjapensaita. Omenapuu opittiinkin tuntemaan Säynätsalon ja Hannan hyväntekeväisyyden symbolina.

 Hanna Parviainen.jpg

Säynätsalon vaneritehtaan omistaja, kauppaneuvos Hanna Parviainen. Kuva: Museoviraston kuvakokoelmat. Valokuvaaja: Rembrandt.

 

Tehdas kylän sydämessä

Tehtaiden elinvoimaisuus loi paikallisille turvallisuuden ja jatkuvuuden tunnetta. Hyvät palvelut saivat ihmiset perustamaan perheitä sodan jälkeisinä aikoina ja sitoutumaan asuinpaikkakuntiinsa.

UPM:n historiassa Valkeakoski, Myllykoski, Kuusankoski ja Jämsänkoski ovat erinomaisia esimerkkejä tehdaspaikkakunnista, joissa yhtiö tuki monenlaista yhteiskunnallista toimintaa ja paransi asukkaiden elämänlaatua ja palvelutarjontaa. Tehtaat rakennuttivat myös kokonaisia asuinalueita, puistoja ja muita virkistyspaikkoja.

Valkeakosken yhteiskoulu
Valkeakosken yhteiskoulu perustettiin 1923. Aluksi koulu sai toimintaansa tärkeää tukea Yhtyneiltä Paperitehtailta. Vuonna 1943 yhtiö lahjoitti uudelle koulurakennukselle tontin kauppalan keskustasta. Yhtiö myös takasi lainan, tarjosi rakennusmateriaaleja ja hankki irtaimiston. Myöhemmin koulusta kasvoi 8-luokkainen yliopistoon johtava koulu. 

Valkeakoski
Tehtaan työntekijöiden asuinalue Valkeakoskella. Alueen maat omistava tehdas tuki työntekijöitään sotien jälkeen myymällä heille omakotitalotontteja markan muodolliseen kauppahintaan.

Valkeakosken urheilukenttäValkeakosken urheilukenttä rakennettiin Yhtyneiden Paperitehtaiden varoilla. Kenttä valmistui lopulliseen muotoonsa 1936, ja siellä pidettiin Yhtyneiden erittäin kovatasoisia yleisurheilukisoja. Juoksuradat poistettiin 1981, mutta kenttä toimii yhä jalkapallojoukkue Hakan kotikenttänä.

Tehdaspalokunnan näyttelijät harjoituksissa
Tehdaspalokunnan näyttelijät harjoituksissa.

Simpeleen kirkkoYhtyneiden Paperitehtaiden johto piti kirkkoa keskeisenä yhteiskunnan kulmakivenä. Tähän Simpeleen kirkkoon Yhtyneet lahjoitti vuonna 1962 taiteilija Mikko Vuorisen lasimaalaukset.

Yhtyneet PaperitehtaatTohtori H. Saarento ja terveyssisar Liisa Innilä neuvonta-aseman vastaanotolla. Yhtyneet Paperitehtaat panosti vahvasti terveydenhuoltoon, ja tehtaan sairaala toimi paikallisena sairaalana monilla tehdaspaikkakunnilla.

PyykkipäiväVielä 1940-luvulla emännät luottivat pyykkipäivinä käsinpesuun, pyykkilautaan ja lipeäkiveen. Ensimmäiset pyykinpesukoneet saapuivat Suomeen 1950-luvulla, ja aluksi ne olivat käsikäyttöisiä. Valkeakoskella tehtaan tarjoama yleinen pesutupa sähköineen ja vesijohtoineen oli tärkeä palvelu paikallisille. Koneellinen pyykinpesu oli valtava askel naisten vapaampaan ajankäyttöön. Muistetaanpa tämä seuraavana pyykkipäivänä!

Kaukaan Lyly.PNGTehtaiden vaikutus paikalliseen seuratoimintaan näkyy yhä.  Vuonna 1940 perustettu työpaikkaurheiluseura Kaukaan Lyly porskuttaa aktiivisesti Lappeenrannassa. Rekisteröity yhdistys edistää monin tavoin liikunta-, urheilu- ja virkistystoimintaa, jotka ylläpitävät jäsenten työ- ja toimintakykyä. Eri jaostoissa voi harrastaa esimerkiksi jalkapalloa, golfia, jääkiekkoa, keilaamista, soutua, ammuntaa, suunnistusta, jumppaa, kuntosaliliikuntaa, lentopalloa, salibandya, sulkapalloa tai tennistä.

Kaukaan Lyly Jukolan viestissä.PNGKaukaan Lyly Jukolan viestissä.

Oma koti kullan kallis

Sodan jälkeen Suomessa oli paljon perheitä, jotka tarvitsivat koteja. Sotavuosien jälkeen metsäteollisuusyhtiöt helpottivatkin työntekijöiden asuntopulaa.

Yhtiön lainoittamat omakotitalot rakennettiin 1940-luvulla ns. asevelitonteille, joita myytiin muodollisella yhden markan hinnalla. Tavoitteena oli työntekijöiden sitouttaminen ja omakotirakentamisen tukeminen.

MarkantonttiTässä rakennetaan taloja markan tonteille. Harjakatto on jo kohonnut.

 MarkantonttiMyös perheen pienimmät seurasivat rakentamisen etenemistä.

AntinniemiTässä kootaan taloelementtejä, joista rakennettiin Valkeakosken Antinniemen alueelle omakotitaloja. 

ValkeakoskiKaikki talot suunniteltiin samalla pohjalla ja julkisivut maalattiin yhtenäisesti, jotta saman kadun talot eivät ”riidelleet” keskenään.

ValkeakoskiSamannäköiset talot muodostivat tyylillisesti eheitä katuja.

 Valmiiden rintamamiestalojen idylliä.Valmiiden rintamamiestalojen idylliä.  Kotiäidit vaalivat puutarhojaan ja niistä järjestettiin kilpailuja jo 1930-luvulla. Kun uusia asuinalueita valmistui, pihojen määrä kasvoi ja kilpailukin sai uutta vauhtia.

Satokaudella poimittiin oman puutarhan antimet säilöön.  

'