Ei oppi ojaan kaada

Jatkuva oppiminen on avain kiinnostavaan elämään ja työuraan. UPM:llä on pitkät perinteet opiskelun tukemisessa. Tiesitkö, että yhtiö perusti Suomen ensimmäinen teollisuuden ammattikoulun tytöille ja pojille vuonna 1914? Siellä harjoitus on tehnyt monesta mestarin.  


Koulu, kansakunnan kivijalka

Oppivelvollisuuslaki tuli Suomeen verrattain myöhään, vasta vuonna 1921. Sitä ennen kansakoulua ei ollut pakollista suorittaa, ja 1900-luvun vaihteessa kunnat perustivat kouluja vielä suhteellisen laiskasti. Ensimmäiset suomalaiset kansakoulut perustettiin kuitenkin jo 1850-luvulla, ja hyvin usein asialla olivat tehtaat. Noihin aikoihin tapahtui muutakin merkittävää: suomalaiset tajusivat oman suomalaisuutensa eli Suomi syntyi oikeasti. Koulut loivat tärkeää sivistyspohjaa kansakunnalle.

Kymi-yhtiö perusti Suomen ensimmäisen sekä tytöille että pojille tarkoitetun teollisuuden ammattikoulun Kuusankoskelle 1914. Koulurakennus valmistui 1918. 

Kymin ammattikoulu perustettiin, sillä yhtiö tarvitsi tehtaalleen osaavaa ja luotettavaa työvoimaa. Mutta taustalla oli myös sosiaalisen vastuun tavoite: yhtiö oli seurannut huolestuneena paikkakunnan joutilaiden nuorten edesottamuksia. Noihin aikoihin monet nuoret lopettivat koulunkäyntinsä jo 14-vuotiaana, mutta tehtaalle (joka oli seudun suurin työllistäjä) päästiin töihin vasta 16 vuoden iässä. Vaikka tuolloin ei vielä puhuttu nuorten syrjäytymisestä, tiedostettiin vahvasti, että muutama toimeton välivuosi oli nuorille otollista aikaa hyvien käytöstapojen unohtamiseen ja kolttosten tekoon. Kymi-yhtiö halusi tukea nuorten urapolkuja, jotta he säilyttäisivät elämässään mielekkään suunnan.

 Kymin ammattikoulun 1A-luokan oppilaita lukuvuonna 1946–47. Paripulpetit ja kangaspuut koristivat luokkatilaa.

Puutyöosaston ensimmäisen luokan oppilaat keskittyvät tehtäviinsä. Kuva otettu Kymin ammattikoulussa 1940-luvun lopulla.  

Tämä piirustustunti pidettiin Lotilan ammattikoulussa Valkeakoskella 1937. Yhtyneiden Paperitehtaiden perustama ammattikoulu oli poikien sisäoppilaitos, jossa oppilaat myös asuivat. Lotilasta tuli myöhemmin kurssikeskus, joka tarjosi esimerkiksi täydennyskoulutusta ja kielikursseja.

Kehitys on kehittynyt valtavasti näistä UPM:n edeltäjien ajoista, mutta perusasiat ovat pysyneet samoina. Koulutamme tänäkin päivänä nuoria mahdollisimman laajasti tehdaspaikkakuntiemme oppisopimuskoulutuksissa. Niissä työ opitaan mielekkäällä tavalla: tekemällä.

UPM-Hanna-Huttunen5-edit-890x500.jpgModernia valvomotyöskentelyä. Hanna Huttunen aloitti tänä syksynä vanerialan moniosaajakoulutuksen UPM Plywoodin Savonlinnan vaneritehtaalla.

Lue lisää tarjoamistamme koulutusohjelmista: www.upm.fi/oppisopimus.

 

Leikki on lasten työtä

Oppiminen alkaa jo varhaislapsuudessa. Yhtyneet Paperitehtaat järjesti 1920-luvulta lähtien lasten kerhoja ja leikkikenttätoimintaa henkilöstön perheille.

Roukon leikkikenttäkesä Valkeakoskella 1968 näytti ohjaajien päiväkirjamerkintöjen mukaan tältä:

"Iltapäivisin olimme uimassa aina kuin vain sää salli. Jos oli viileä sää niin teimme pieniä kävelyretkiä lähiympäristön metsiin. Tässä sitä yritetään uida (kuva yläpuolella vasemmalla). Ja kyllähän se jonkun verran tuottikin tuloksia; Tarja, Jorma, Leena ja Taina oppivat uimaan."

"Sienen varjoon oli välillä hauska mennä levähtämään paahtavasta auringonpaisteesta (kuva yläpuolella oikealla). Myös monet satujen lukuhetket vietimme sienen alla. GRIMMIN LASTEN KOTISADUT I ja II tulivat luetuiksi kesän aikana."  

Muistatko vielä nämä Roukon leikkikentän suosikkilaululeikit?

  • Hämä-hämähäkki
  • Metsähiiroset
  • Sammakon kekkerit
  • Pienen pieni ankka
  • Metsämökin ikkuna
  • Pienet sammakot
  • Jänis istui maassa
  • Elefanttimarssi
  • Leikataanpas kauraa
  • Ei ole leskeä ollenkaan
  • Punasaappaat

  • Täti Monica ja Setä Eevertti
  • Hirsilaulu
  • Hansvili
  • Ruusunen
  • Näin sitä leikkiä leikitään
  • Jos sun lysti on
  • Kissa ja hiiri
  • Ruut ruut
  • Viimeinen pari uunista ulos
  • Peili


 Ei oppi ojaan kaadaKouluikäiset tytöt harjoittelevat käsilläseisontaa kesällä 1950.

Ei oppi ojaan kaadaPojat pitivät eritoten kiipeilystä.
 

Ei oppi ojaan kaada
Lasten liikennepuisto oli myös erittäin suosittu. Parkkeeraaminen osoittautui näille kävijöille haastavaksi.

 Ei oppi ojaan kaadaValkeakosken Uimaseuran uimapromootio 10.8.1939 oli seppeleineen suorastaan juhlallinen.
 
Ajat ovat muuttuneet ja tiedämme yhä enemmän liikunnan merkityksestä lasten hyvinvoinnille.

Vaikka nyky-Suomessa tehdään paljon ansiokasta työtä lasten liikunnallisen kerhotoiminnan parissa, toimintaa tarvitaan edelleen lisää.

Tuemme Lasten liike iltapäivät -kerhotoimintaa, joka tarjoaa tehdaspaikkakuntiemme lapsille mahdollisuuden osallistua liikunnalliseen iltapäiväkerhoon tai iltapäivien harrastustoimintaan. Iltapäivätoiminta myös helpottaa perheiden arkea ja vähentää yksinäisiä iltapäiviä. Mukava liikunta on yhteisöllisyyden liima, joka luo pohjaa aktiiviselle elämäntavalle myöhemmin.

Haagan peruskoulu

Liikunnan lisäksi haluamme lisätä lasten kiinnostusta luonnontieteisiin. Haluamme kertoa lapsille ja nuorille esimerkiksi siitä, kuinka suuri merkitys vesivaroilla ja vastuullisella vedenkäytöllä on kaikkialla maailmassa.

Koulujemme lähivedet -hanke pureutuu vesiteemaan innostavasti. Hankkeeseen osallistuvien peruskoulujen oppilaat pääsevät tutkimaan omien lähivesiensä tilaa, ja tutkimustulokset kirjataan Suomen Ympäristökeskuksen ylläpitämään valtakunnalliseen rekisteriin. Hanke on käynnissä kaikilla UPM:n sellu- ja paperitehdaspaikkakunnilla Suomessa. 

 

'