Metsiä kutsutaan syystä usein maapallon keuhkoiksi. Ne tuottavat happea ja sitovat hiilidioksidia. Kasvavat metsät sitovat hiiltä ilmakehästä puubiomassaan. Kun puuta korjataan, hiili siirtyy puusta valmistettuihin tuotteisiin. Tuotteen elinkaaren lopulla hiili vapautuu takaisin ilmakehään seuraavien puusukupolvien sidottavaksi. Jotta tämä kierto voi jatkua, jokaista korjattua puuta kohden on istutettava uusi puu. Kestävästi hoidetut metsät toimivat hiilinieluina tuottaen samalla puuta, jolla voidaan korvata fossiilisia materiaaleja.
Hillitsemme ilmastonmuutosta
Ilmastositoumuksemme
-65 %
Vähennämme toimintamme CO2-päästöjä
-30 %
Vähennämme toimitusketjumme CO2-päästöjä
Kehitämme ilmastopositiivisia tuotteita
Säilytämme metsät hiilinieluina
Kestävästi hoidetut metsät toimivat hiilinieluina
Istutamme 55 miljoonaa puuntainta vuodessa eli vuosittain yli 100 puuta joka minuutti. Metsän uudistaminen korjuun jälkeen on kestävän metsänhoitomme peruspilari. Toimintamme ei aiheuta metsäkatoa.
Suunnittelemme korjuumäärät huolellisesti varmistaaksemme, että metsätaloutemme on kestävällä pohjalla. Istutamme enemmän puita kuin korjaamme, ja turvaamme arvokkaat elinympäristöt.
Hoidamme metsiämme, jotta ne voivat toimia hiilinieluina. Teemme jatkuvaa tutkimusta asiantuntijakumppaneiden kanssa ymmärtääksemme paremmin metsiemme vaikutuksia ilmastoon.
Lue lisää: UPM syventää tieteellistä tietopohjaa tuotteidensa ilmastovaikutuksista
| Maa | Vuosittainen hiilinielu/-päästö, MT CO2 ekv. | Laskennan kohde |
|---|---|---|
| Suomi | -0.7 | Puusto ja maaperä |
| Uruguay | -4.2 | Puusto ja maaperä |
| USA | +0.1 | Puusto |
Suomi: Hiilinielu = puuston kasvu – poistuma (hakkuut ja luonnonpoistuma) + maaperänielu (käytetty Yasso07-mallia). Uruguay: Hiilinielu = puuston hiilivaraston muutos + maaperänielu (käytetty Yasso07-mallia). USA: Hiilipäästö = puuston hiilivaraston muutos. Pyrimme jatkuvasti parantamaan ja yhdenmukaistamaan menetelmiä ja tekemään laskelmista entistä täsmällisempiä. Vuonna 2023 parannettiin Uruguayn maaperän hiilimalleja todellisten mittausten avulla. Edellisen vuoden luku ei siis ole täysin vertailukelpoinen.
Hiilinielulaskenta Suomessa, Yhdysvalloissa ja Uruguayssa
Luonnonvarakeskus (Luke) laskee omien ja vuokrattujen metsiemme ja puuviljelmiemme hiilinielun Suomessa, USA:ssa ja Uruguayssa. Tulokset raportoidaan vuosittain viiden vuoden keskiarvona, ja laskentaa kehitetään parhaiden käytäntöjen kehittyessä.
Metsien hiilivaraston muutokset kattavat sekä puuston että maaperän. Laskennassa on hyödynnetty Luonnonvarakeskuksen pitkäaikaisia mittausaineistoja ja matemaattista mallintamista. Puuston hiilivaraston muutokset on laskettu vuosittaisen kasvun ja poistuman erotuksena. Laskenta on tehty erikseen kivennäismailla ja turvemailla kasvaville metsille. Arvio puuston kasvusta perustuu valtakunnan metsien inventointiin (Luonnonvarakeskus, VMI), jossa inventointikierron pituus on viisi vuotta. Laskennassa on käytetty VMI:n kasvulukuja vuosilta 2014–2018, missä kasvu kuvaa menneen viisivuotisjakson keskimääräistä kasvua ennen mittausta. VMI-laskelmat on tehty UPM:n maille osuneista koealoista, jotka käsittivät metsä- ja kitumaan. Hakkuumäärät ja niiden kohdentuminen kivennäis- ja turvemaille on saatu UPM:n tilastoista. Aiempien vuosien hakkuumäärät on skaalattu nykyiseen metsämaan alaan vertailun mahdollistamiseksi. Hakkuissa poistuneen puun määrään on lisätty vielä arvio luonnonpoistumasta, joka perustuu VMI:stä laskettuihin keskimääräisiin lukuihin Etelä-Suomessa.
Kivennäismailla maaperän hiilivaraston muutokset on laskettu Yasso07-mallilla (Tuomi et al. 2011, en.ilmatieteenlaitos.fi/yasso), joka kuvaa maaperässä tapahtuvaa karikkeen hajoamista ja hiilidioksidin vapautumista sen seurauksena. Mallilaskennan syötteenä ovat puustotiedoista laskettu karikesyöte maaperään sekä säätiedot, jotka vaikuttavat hajoamisnopeuteen. Ojitetuilla turvemailla maaperän kasvihuonekaasutase on laskettu käyttämällä kasvihuonekaasuinventaariossa käytettyjä päästökertoimia (esim. Tilastokeskus 2021) ja pinta-alaa. Päästökertoimet pohjautuvat laajaan aineistoon mittauksia, joita on tehty eri puolilla Suomea erilaisilla kasvupaikoilla, ja niistä julkaistuihin tutkimuksiin. Kertoimet vaihtelevat kasvupaikan, turvekangastyypin ja ojitustilanteen mukaan. Ojitetuilta turvemailta lasketut hiilidioksidi-, metaani- ja typpidioksidipäästöt on muutettu laskennallisesti vastaamaan hiilidioksidin kasvihuonekaasuvaikutusta. Maaperän hiilivarastot muuttuvat hitaasti, ja siksi maaperälaskenta päivitetään puustotiedoista poiketen muutaman vuoden välein.
Viitteet:
Luonnonvarakeskus, VMI: https://www.luke.fi/tietoa-luonnonvaroista/metsa/metsavarat-ja-metsasuunnittelu/metsavarat/
Tuomi, M., Laiho, R., Repo, A., & Liski. J. 2011. Wood decomposition model for boreal forests. Ecological Modelling 222 (3): 709–718. doi:10.1016/j.ecolmodel.2010.10.025
Tilastokeskus 2021: National Inventory Report (NIR) https://unfccc.int/documents/271571
UPM:n omien Yhdysvalloissa sijaitsevien metsien hiilinielut laskettiin puustoon sitoutuneen hiilen määrän erotuksena kahtena ajankohtana viiden vuoden aikana. Laskennassa noudatettiin IPCC:n ohjeistusta, ja sen perusteena käytettiin saatavilla olevia tietoja vuosittaisista runkojen kokonaistilavuuksista ikäluokittain.
Biomassan kokonaishiilivarastojen muutos perustui puuaineksen lajikohtaisiin tiheyksiin (Wood database -sivusto) sekä lajien ryhmäkohtaisiin biomassan laajennuskertoimiin (IPCC:n ohjeistus). Laskennassa käytettiin Wood database -sivuston tietoja, sillä IPCC:n luokitukset eivät kata kaikkia UPM:n metsissä kasvavia puulajeja.
Kaupankäyntiin soveltuvien runkojen tilavuus muunnettiin puuston maanpäälliseksi biomassaksi yhdistämällä puuston tilavuudet (m3) siten, että ne vastaavat IPCC:n ohjeistuksessa käytettävää ryhmittelyä. Ikäluokat yhdistettiin kuutiometrien perusteella viideksi ryhmäksi. Tämän jälkeen ryhmät laskettiin yhteen lajiryhmittäin olemassa olevien biomassan muunto- ja laajennuskertoimien (BCEF) mukaan (lehtipuut, männyt, havupuut, muut) vuosittain. Oletuksena oli, että ryhmän ”muut” biomassan muunto- ja laajennuskerroin lehtipuille, männyille ja havupuille oli keskimääräinen. Lajiryhmien laskettu puuston maanpäällinen biomassa muunnettiin hiileksi käyttämällä IPCC:n ohjeistuksen taulukossa 4.3 esitettyjä vakioita.
Puuston maanalainen biomassa laskettiin käyttämällä puuston maanpäällisen ja maanalaisen biomassan lajiryhmäkohtaisia suhteita IPCC:n ohjeistuksen (taulukko 4.4.) mukaisesti. Metsien vuosittaiset maanpäälliset ja maanalaiset hiilinielut laskettiin yhteen vuosittain ja muunnettiin hiilidioksidiksi kertomalla ne molekyylimassojen suhteella (hiilestä hiilidioksidiksi 44/12). Tämän jälkeen laskettiin kunkin vuoden välinen erotus. Tällä hetkellä maaperän hiilivarastot eivät sisälly laskelmiin.
Kirjallisuus:
Wood database -sivusto: https://www.wood-database.com/
IPCC guidelines -ohjeistus, Volume 4: https://www.ipcc-nggip.iges.or.jp/public/2006gl/vol4.html
Puuston hiilivaraston muutos eli puuston hiilinielu perustuu kuviokohtaiseen hiilivaraston vuosittaiseen muutokseen. Laskenta perustuu IPCC:n ohjeistukseen/laskutapaan sekä UPM:lta saatuihin vuosittaisiin, kuviokohtaisiin runkotilavuuksiin ja pinta-alamuutoksiin. Kuoren osuus on laskettu runkotilavuuden perusteella UPM:n laatiman mallin mukaisesti. Tilavuus on muunnettu biomassaksi puuaineksen lajikohtaisen tiheyden ja IPCC:n muuntokertoimien avulla (IPCC guidelines, Taulukko 3A.1.10). Kuiva-aineen hiilipitoisuuden osuudeksi on arvioitu 50 %, ja hiili on muutettu hiilidioksidiksi kertoimella 44/12. Laskennassa on huomioitu kaikki viljellyt eukalyptuslajit.
Maaperän hiilivaraston muutos on laskettu dynaamisella Yasso07-maaperämallilla (Tuomi et al. 2011, en.ilmatieteenlaitos.fi/yasso), joka laskee maaperän hiilen muutokset maan pintakerroksessa (1 metriin asti). Mallin laskenta perustuu karikesyötteen määrään ja laatuun sekä paikallisiin sääolosuhteisiin. Kehitämme parhaillaan laskutapaa maaperässä olevalle hiilelle Luonnonvarakeskuksen käynnistämässä projektissa.
Karikesyöte on arvioitu ajassa taaksepäin kuviokohtaisesti yksittäisen kuvion koko käyttöiän ajalle. Aikaisempien kiertoaikojen puustotilavuus on laskettu perustuen UPM:n laatimiin lajikohtaisiin kasvukäyriin. Puuviljelmän oletettu käyttöikä perustuu puuston keskimääräisen kiertoajan pituuteen (11 vuotta) ja kiertoaikojen oletettuun määrään. Kuviokohtainen karikesyötteen määrä ja laatu on laskettu erikseen eri puun osille (runko, kuori, lehdet, oksat, puutuneet juuret ja hienojuuret) käyttäen lajikohtaisia ja yleisiä muuntokertoimia. Mallin laskema maaperän hiilen määrä on muutettu hiilidioksidiksi kertoimella 44/12. Tiedot päivittäisistä lämpötiloista ja sademääristä on saatu INIA:n (National Agricultural Research Institute of Uruguay) ylläpitämiltä viideltä meteorologiselta asemalta, jotka sijoittuvat ympäri Uruguayta.
Sekä puuston että maaperän laskenta on toteutettu erikseen UPM:n omistamille ja vuokraamille eukalyptuspuuviljelmille. Vuosittainen hiilinielu ilmoitetaan kuviokohtaisten hiilinieluarvojen summana.
Kirjallisuusviitteet:
IPCC guidelines Volume 4: https://www.ipcc-nggip.iges.or.jp/public/2006gl/vol4.html
Tuomi, M., Laiho, R., Repo, A., & Liski. J. 2011. Wood decomposition model for boreal forests. Ecological Modelling 222 (3): 709–718. doi:10.1016/j.ecolmodel.2010.10.025
Puupohjaiset materiaalit ja tuotteet korvaavat fossiilisia
Puu on uusiutuva, kierrätettävä ja hiilineutraali raaka-aine ja siksi innovatiivisilla puupohjaisilla tuotteilla on kiinnostava tulevaisuus fossiilisten raaka-aineiden korvaajana..
Kestävät metsänhoidon käytännöt ja metsien kyky toimia hiilinieluina luovat perustan kestäville puupohjaisille tuotteille. Metsän kokonaishiilensidontakapasiteetti sisältää myös maaperässä olevan hiilen.
Käytöstä poistettujen alueiden metsitys ja istutus ovat tehokas tapa lisätä metsien hiilensidontakapasiteettia. Uruguayn puuviljelmämme sitovat hiiltä huomattavasti enemmän kuin vertailualueina käytetyt ruohomaat.
Puumateriaalin tehokas käyttö vaikuttaa merkittävästi puupohjaisten tuotteiden hiilijalanjälkeen. Maksimoimme korjatun puun käyttöasteen hyödyntämällä puunjalostuksessa syntyvät sivutuotteet ja -virrat. Loistava esimerkki tästä on uusiutuva dieselimme, jota valmistetaan selluntuotannossa syntyvästä raakamäntyöljystä.
Lue lisää aiheesta
Blogi
|
Elina Warsta
|
03/21/2024 09:02:54
|
2 min
Tänään vietetään kansainvälistä metsien päivää
Lue lisää
Blogi
|
Miika Laihonen
|
11/28/2023 09:35:41
|
4 min
Luonnonhoito puree lahopuusta riippuvaiseen lajistoon
Lue lisää
Artikkeli
|
Elina Warsta
|
11/08/2023 07:16:48
|
3 min
2023 Nature Benchmark -kestävyysarviointi nostaa UPM:n ykkössijalle
Lue lisää
Artikkeli
|
10/19/2023 06:54:53
|
4 min
UPM:n virtavesiohjelma mahdollistaa Arvajan koskireitin vaelluskalatutkimuksen jatkumisen
Lue lisää
