​Suojelemme elämää metsässä

​Luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen ja edistäminen metsissä on meille arkipäivää. Talousmetsien luonnonhoito on hyvä keino edistää metsien monimuotoisuutta. Olemme myös kartoittaneet yhtiön metsien arvokkaat kohteet, jotka huomioimme ja säilytämme metsiä käsiteltäessä.

Talousmetsien luonnonhoito

Talousmetsien luonnonhoito on kustannustehokas tapa edistää metsien monimuotoisuutta. Huomioimme eri lajit ja niiden elinympäristöt metsäsuunnittelussa ja toimiessamme metsässä: jätämme säästöpuita, lisäämme kuolleen puun määrää ja jätämme kaikki lahopuut metsään. Myös luonnonhoidolliset kulotukset ja muut luonnonhoitotoimet edistävät monien uhanalaisten lajien elinmahdollisuuksia. Toimintaamme on ohjannut vuodesta 1996 oma monimuotoisuusohjelmamme, jonka tulokset näkyvät sekä yhtiön että hoidossamme olevien yksityismetsänomistajien metsissä.

Lue lisää:

Katso video:

Riistapainotettu metsäsuunnitelma tukee monimuotoisuutta »

UPM:n metsien monimuotoisuusohjelma

Olemme paneutuneet metsien monimuotoisuuden säilyttämiseen ja edistämiseen pitkäjänteisesti. Meillä on oma metsien monimuotoisuusohjelma, jonka tavoitteena on yhdistää metsien monimuotoisuus ja sen pääaiheet osaksi nykyaikaista metsätaloutta. Kartutamme osaamistamme jatkuvasti käytännön työssä ja teemme tiivistä yhteistyötä tutkijoiden ja muiden sidosryhmien kanssa. Yhteistyössä heidän kanssaan toteutamme erilaisia laji- ja elinympäristökohtaisia hankkeita.

Lue lisää:

Katso videot:

Metsäluonnon monimuotoisuuden edistäminen – UPM Metsä

Metsän arvokkaat elinympäristöt – UPM Metsä

Etelänsuosirri

Vuosina 2006 – 2010 olemme tukeneet BirdLife Suomen ponnisteluja harvinaisen etelänsuosirrin elinolojen parantamiseksi. Yhtiön omistamalla alueella Porin Yyterissä järjestön koolle kutsumat talkoolaiset ovat niittäneet etelänsuosirrien pesimäpaikoille levittäytynyttä ruovikkoa. Tämän uhanalaisen linnun elinympäristöt on myös huomioitu alueen kaavoitusta valmisteltaessa.

Lue lisää:

Hyönteiset

Kulotus, säästöpuuryhmien poltto ja tekopökkelöiden jättäminen metsiin tekevät hyvää useille lajeille. Myös avohakkuuala on hyvä elinympäristö monille hyönteisille ja kasveille.

Polttamalla ja kulottamalla säännöllisesti luomme elinympäristöjä mm. paloista ja lahopuusta riippuvaisille hyönteis- ja sienilajistoille, joista osa on uhanalaistunut metsäpalojen vähenemisen myötä. Olemme olleet aktiivisesti mukana kehittämässä säästöpuuryhmien polttotapaa.

Lue lisää:

Katso videot:

Monimuotoisuusohjelma, palohanke

Kulotusta Punkaharjulla

Olemme ensimmäinen metsänomistaja, joka alkoi tutkia laajamittaisesti lahopuun merkitystä monimuotoisuudelle. Yhtiön tilalle Janakkalaan perustettiin 1990-luvun puolivälissä kaksi erillistä koealaa, joille jätettiin parin metrin korkuisia tekopökkelöitä lahoamaan. Hyönteistutkija Erkki Laurinharju on seurannut 12 vuoden ajan alueiden hyönteiskantaa ja sen kehitystä.

Oleellinen osa metsänkäsittelyohjeitamme on järeiden kuolleiden puiden ja lahopuiden jättäminen yhtiön metsiin. Tämä jo vuosia jatkunut toimintatapa näkyy metsissämme. Tätä suosittelemme myös metsänomistaja-asiakkaillemme.

Lue lisää:

Hämeenkylmänkukka

Jääkauden jälkeen Hämeen harjuilla kasvanut hämeenkylmänkukka on uhanalaistunut kasvupaikkojen rehevöitymisen, umpeenkasvun ja luontaisten häiriöiden vähenemisen myötä. Olemme saaneet viranomaisilta erikoisluvan kerätä sen siemeniä ja kasvattaa niistä Joroisten taimitarhallamme taimia, joita on istutettu vuosien mittaan sopiviin kohteisiin.

Lue lisää:

Katso video:

Kylmänkukka UPM:n harjuhankkeessa

Kuukkeli

Edistimme aktiivisesti  METSO-yhteistoimintaverkostohankkeena vuosina 2009 – 2011 toteutettua ”Kuukkeli metsäluonnon suojelun monipuolistajana” -hanketta, jota veti Suomen Luonnonsuojeluliitto. Hankkeen tuloksena syntyi metsänomistajille suunnattu opas "Metsänkäsittely kuukkelialeella". Noudatamme yhtiön kuukkelialueilla sijaitsevissa metsissä yhteistoimintaverkostossa sovittuja periaatteita.

Lue lisää:

Pohjantikka

Luonnontieteellisen keskusmuseon tutkijat radioseurasivat vuonna 2005 yhdessä kanssamme pohjantikkojen käyttäytymistä. Hankkeen tuloksena selvisi, että pohjantikan menestymiselle on ratkaisevaa, että metsästä löytyy sopivan lentomatkan etäisyydeltä sille ravintoa tarjoavia vanhoja puita, erityisesti lahopuuta.

Lue lisää:

Rupilisko

”Ilmastonmuutos metsässä – rupilisko huippumalliksi, METSO turvaverkostoksi” -hankkeella  haluttiin edistää rupiliskon suojelua ja lajin huomioimista metsätaloudessa. Olimme mukana tässä Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen vetämässä hankkeessa maanomistajakumppanina: kolmasosa Manner-Suomessa olevista rupiliskolammista on UPM:n omistamilla mailla. Rupiliskot voivat hyvin, kun niiden elinympäristöt huomioidaan. 

Lue lisää:

Sääksi

Olemme rakentaneet yhteistyössä Sääksisäätiön kanssa yhtiön maille sääksille tekopesiä ja asentaneet sopiviin kohteisiin myös pesäkameroita. Kamerat ovat tuottaneet tutkijoille runsaasti aineistoa sääksen elintavoista, ja myös muut luonnosta kiinnostuneet ovat voineet seurata lintujen perhe-elämää. Lisäksi olemme tukeneet Luonnontieteellisen keskusmuseon ja Sääksisäätiön toteuttamaa sääksien satelliittiseurantaa. Hankkeiden avulla kerätty tieto auttaa kehittämään uusia tapoja edistää linnun elinmahdollisuuksia ja suojella sen elinympäristöjä metsiä käsiteltäessä.

Lue lisää:

Valkoselkätikka

Olemme toteuttaneet yhteistyössä WWF Suomen, Suomen ympäristökeskuksen ja Metsähallituksen kanssa hankkeen, jossa tutkittiin, miten erittäin uhanalaisen valkoselkätikan elinolosuhteita voidaan edistää talousmetsissä. Yhteistyön tuloksena syntyi metsänomistajille ja metsäammattilaisille suunnattu Valkoselkätikka ja metsänkäsittely -ohje.

Lue lisää:

Paahdeympäristöt

Paahdeympäristöjen kasvit ja eläimet ovat sopeutuneet kuivuuteen, kovaan auringon säteilyyn, korkeaan lämpötilaan ja jyrkkiin lämpötilan vaihteluihin sekä niukkaravinteisuuteen. Paahdealueita syntyi aikaisemmin varsinkin metsäpalojen seurauksena. Koska metsäpalot torjutaan nykyisin tehokkaasti, paahdeympäristöjä ei pääse syntymään luontaisesti, ja ne kasvavat nopeasti umpeen. Paahdealueilla viihtyy useita vaateliaita kasvi- ja hyönteislajeja, jotka eivät menesty muunlaisessa ympäristössä.

Olemme mukana valtakunnallisessa Paahde-LIFE-hankkeessa, jota toteutetaan tekemällä luonnonhoidollisia polttoja, raivaamalla puustoa, siirtoistuttamalla uhanalaisia lajeja ja poistamalla vieraslajeja merenrantaniityiltä, dyyneiltä, harjuilta, nummilta ja muista paahdeympäristöistä.

Lue lisää:

Suot

Ojituksen vuoksi monet suotyypit ovat harvinaistuneet varsinkin Etelä-Suomessa, kun kuivatus on muuttanut niitä kangasmaisiksi. Eniten ovat uhanalaistuneet korpiset, lettoiset ja lähteiset suotyypit.

UPM:n omistamilla alueilla soita on ojitettu, ennallistettu ja suojeltu, ja monet niistä ovat myös tutkimuskohteita. Tällä hetkellä yhtiön mailla on käynnissä esimerkiksi Luonnonvarakeskuksen tutkimus eri-ikäisrakenteisen metsänkasvatuksen soveltuvuudesta ja vaikutuksesta vesistövalumiin ojitetussa korvessa. Paikalliset järjestöt, joita olemme tukeneet, ovat tehneet merkittävää työtä ennallistamalla talkootyönä Keski-Suomessa yhtiön mailla sijaitsevia kohteita.

Lue lisää:

Metsien suojelu

Edistämme vapaaehtoisuuteen perustuvaa metsien suojelua. Olemme kartoittaneet yhtiön metsien luontoarvoja ja suojelleet sen perusteella Suomessa noin 39 900 arvokasta elinympäristöä. Niistä puolet on suojeltu yhtiön omalla päätöksellä. Yksi esimerkki on Repoveden kansallispuistoon rajoittuva Aarnikotkan metsä.

Kartoituksessa mukana olleet arvokkaat elinympäristöt ja myös sen jälkeen havaitut kohteet on tallennettu UPM:n järjestelmiin.

1990-luvulta lähtien UPM on myynyt tai luovuttanut vaihtomaana alueitaan valtiolle suojelutarkoituksiin sekä perustanut omille mailleen yksityisiä suojelualueita yhteensä noin 25 000 hehtaaria. Alueet ovat osa

  • elinympäristöihin liittyviin kansallisiin suojeluohjelmiin
  • Suomen Natura 2000 -suojeluverkostoon

Yhtiön 640 000 hehtaarin metsäomaisuudesta Suomessa 470 000 hehtaaria on FSC®- ja PEFCTM-sertifioitu, loput 170 000 hehtaaria PEFC-sertifioitu (FSC C 109 750).

Yhtiön maita on käytetty kansallispuistojen perustamiseen ja laajentamiseen. Olemme siirtäneet maita valtion omistukseen Helvetinjärven, Koloveden, Liesjärven, Rokuan ja Repoveden kansallispuistojen perustamisen tai niiden laajentamisen yhteydessä. Olemme luoneet edellytykset  Repoveden kansallispuiston perustamiselle Pohjois-Kymenlaaksoon lahjoittamalla valtiolle 560 hehtaaria maata vuonna 2002.

Emme hanki emmekä ota vastaan puuta, joka on peräisin lakisääteisiltä suojelualueilta tai viranomaisten suojelualueiksi esittämiltä alueilta, joilta puunkorjuu ei ole sallittua.

Lue lisää:

METSO – Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma

Tuemme Etelä-Suomen metsien monimuotoisuutta turvaavan METSO-ohjelman periaatteita. Toteutamme ohjelmaa yhtiön metsissä osana omaa monimuotoisuusohjelmaamme. Osana palveluvalikoimaamme tarjoamme  yksityismetsänomistajille METSO-ohjelmaan kuuluvaa aktiivista luonnonhoitoa.

Lue lisää:

'