UPM:n innovaatiot parantavat merkittävästi metsäenergian laatua ja energiatehokkuutta

Helsinki, 2015-06-16 13:30 CEST (GLOBE NEWSWIRE) -- UPM on kehittänyt pitkäjänteisesti jo parinkymmenen vuoden ajan metsäenergian hankintaa: korjuumenetelmiä, hankintaketjun toimintaa sekä metsäenergian laadun mittausta, ja on myös merkittävä kantoenergian käyttäjä. Tutkimustemme ja uusien menetelmien testaustulosten perusteella olemme todenneet, että erityisesti laadun mittausta ja yhteistyötä yrittäjien kanssa kehittämällä nykyhankintamäärästä voidaan saada jopa 30 prosenttia nykyistä enemmän energiaa.

Metsäenergian korjuumenetelmien kehitystyön keskiössä kantoenergian puhtaus ja toiminnan ympäristövaikutukset

"Viime aikoina olemme panostaneet erityisesti kannonnostomenetelmien kehittämiseen, sillä kantojen energiasaanto metsähehtaaria kohden on merkittävästi suurempi kuin hakkuutähteistä ja pienpuusta saatava energia", kehityspäällikkö Tero Anttila kertoo. "Uusimmilla laitteilla kantoja nostettaessa maan pinta rikkoutuu aikaisempaa vähemmän ja nostettu puuaines on entistä puhtaampaa."

UPM:n metsäenergian korjuu on ollut ohjeistettua toiminnan alusta saakka. Ympäristövaikutusten hallinta on ollut keskeistä kehitettäessä toimintaa tutkimuslaitosten ja muiden sidosryhmien kanssa. Metsäenergian korjuussa otetaan kattavasti huomioon toiminnan vaikutus luonnon monimuotoisuuteen, vesiin ja ilmastoon. Yksityiskohtainen ohjeistus on liitetty osaksi Suomen PEFC- ja FSC-metsänhoitostandardeja, jotka on laadittu laajana sidosryhmätyönä.

Uusia menetelmiä metsäenergian laadun mittaukseen

Parasta metsäenergiaa voimalaitokselle on kuiva ja puhdas metsähake. Epäpuhtaudet kuten kivet ja muu maa-aines samoin kuin liiallinen kosteus aiheuttavat ongelmia ja tehohävikkiä voimalaitoksen polttokattilassa.

Epäpuhtauksien ja metsäenergian todellisen energiasisällön mittaamiseksi UPM:n Kaipolan voimalaitoksella on testattu röntgenteknologiaan perustuvaa jatkuvatoimista metsäenergian mittausta. Menetelmän ansioista jokainen vastaanotettu metsäenergiakuorma voidaan analysoida kokonaisuudessaan vastaanottohetkellä ja laatupalaute saadaan kattavasti ja viiveettä kaikkien osapuolien käyttöön.

Jatkuvatoimista energiasisällön mittausta UPM on kehittänyt yhteistyössä Inray Oy:n kanssa. Hanke on osa Cleen Oy:n ja Fibic Oy:n koordinoimaa BEST-hanketta. Menetelmää on testattu UPM:n Kaipolan voimalaitoksella talvella 2013 - 2014, minkä jälkeen sen kehitystyötä ja testausta on jatkettu, ja menetelmää ollaan nyt ottamassa vakiokäyttöön Kaipolan voimalaitoksella.

"Testaus on osoittanut, että röntgen soveltuu erinomaisesti metsäenergian kosteuden mittaamiseen", kehityspäällikkö Perttu Laakkonen kuvaa testituloksia. "Röntgenillä pystytään toteamaan varsin luotettavasti myös epäpuhtaudet kuten kivet ja muut vierasaineet."

"Voimalaitoksella voimme jatkuvatoimisen mittauksen pohjalta lajitella polttoainetta ja tarkentaa polttoaineen syöttöä kattilaan, mikä parantaa tuotantotehokkuutta", voimalaitospäällikkö Arto Heinjoki kuvaa uuden toimintatavan etuja voimalaitokselle. "Tämän lisäksi meillä on tarkka tieto varastossa olevasta polttoaineesta."

"Jatkuvatoiminen röntgenmittaus ei kuitenkaan sovellu kaikkien voimalaitosten eikä terminaaleihin toimitettavan metsäenergian laadun mittaukseen", Laakkonen kertoo. "Siksi tutkimme ja testaamme myös uusia kuormakohtaisen energiasisällön mittausmenetelmiä yhteistyössä Senfit Oy:n kanssa."

Senfitin menetelmässä, jota on myös kehitetty osana BEST-hanketta, näyte kuormasta otetaan automaattisesti. Näytteen käsittely ja kosteusmittaus on yhdistetty ja sekä autonkuljettaja että voimalaitos saavat reaaliaikaisesti mittaustuloksen käyttöönsä.

"Nykyisin käytössä olevien kuormakohtaisten mittausten ongelmana on, että mittaustulosten saaminen kestää vuorokauden eikä sitä pystytä kohdentamaan tarkasti tiettyyn erään", Laakkonen toteaa. "Senfitin menetelmällä tulokset saadaan välittömästi ja mittausten määrää voidaan lisätä merkittävästi, ja siten myös parantamaan kuormakohtaisten mittausten luotettavuutta."

"Uusilla menetelmillä pystymme antamaan metsäenergiakuorman voimalaitokselle tuoneelle autonkuljettajalle välittömän palautteen kuorman sisällöstä", Anttila toteaa uusien menetelmien hyödyistä. "Tieto mahdollistaa ja kannustaa yrittäjiä kehittämään omaa toimintaansa. Yrittäjälle maksetaan korvaus toimitetun metsäenergian energiasisällön pohjalta."

"Kehittämällä metsäenergian hankintaketjua metsästä voimalaitoksen kattilaan yhteistyössä käytännön tekijöiden ja tutkijoiden kanssa ja ottamalla ennakkoluulottomasti käyttöön uusia menetelmiä, voidaan metsäenergian hyötysuhdetta parantaa merkittävästi", Anttila jatkaa.

Suomi on kärkimaita uusiutuvan energian tuottajana ja käyttäjänä. Tavoitteena on nostaa sen osuutta kulutuksesta merkittävästi vuoteen 2020 mennessä. Metsäenergia on suurin uusiutuvan energian lähde, jonka käytön huomattava lisääminen on myös mahdollista. Vuonna 2014 lämpö- ja voimalaitokset käyttivät metsäenergiaa 15 milj. m3.

"Metsäenergian käytön lisäys on mahdollista, ja pitää olla mahdollista ilman, että teollisuudelle jalostettavaksi sopivaa puuta poltetaan", sidosryhmäsuhdejohtaja Pekka Rajala muistuttaa. "Jo toteutuksessa ja vireillä olevat sellutehdasinvestoinnit kasvattavat lähivuosina ainespuun käyttöä todella merkittävästi Voimalaitosten polttoainetarpeisiin on järkevää hankkia ja käyttää metsäenergiaa, jota kertyy luontevasti ainespuun hakkuiden yhteydessä", hän jatkaa. "Juuri sen vuoksi UPM panostaa kantojen, hakkutähteiden sekä Kemera-kohteilta kertyvän pienpuurangan hankinnan kehittämiseen. Kustannukset ja laatu on pidettävä kilpailukykyisellä tasolla voimalaitosten näkökulmasta."

Tekniset innovaatiot parantavat kotimaisen metsäenergian asemaa kestävänä ympäristöratkaisuna entisestään. Kotimainen metsäenergia on kaikilla kestävyysmittareilla mitattuna parempi kuin mikään fossiilisiin raaka-aineisiin perustuva tuontivaihtoehto. Sen korjuuta ja käyttöä voimme itse valvoa ja kehittää.

Lisätietoja:
Kehityspäällikkö Tero Anttila, puh. 040 146 89 69
Kehityspäällikkö Perttu Laakkonen, puh. 040 585 2276
Päällikkö, toimituskaupat ja metsäenergia Petteri Kauppinen, puh. 0400 597 246
Sidosryhmäsuhdejohtaja Pekka Rajala, puh. 0400 269 533

UPM, Media Desk
puh. 040 588 3284
ma-pe klo 9-16
media@upm.com

www.twitter.com/UPM_News
www.facebook.com/UPMGlobal
www.linkedin.com/company/upm-kymmene


Toimitukselle tiedoksi:

Metsäenergiaa ovat hakkuutähteet (oksat ja latvukset) ja kannot, joita saadaan teollisuudelle jalostettavaksi toimitettavan puun hakkuiden yhteydessä sekä pienpuu, jota saadaan metsänhoitotoimenpiteiden, pääasiallisesti harvennusten yhteydessä.

Eri metsäenergiajakeiden saanto hakkuiden yhteydessä ja vertailua muihin energialähteisiin

Saanto hakkuun yhteydessä MWh/ha
Kanto 130 MWh/ha
Hakkuutähde 90 MWh/ha
Vastaavuus 220 MWh/h
Omakotitalon energiatarve 15 vuotta
Raskas polttoöljy 19.000 kg
Diesel 22.000 l
Moottoribensiini 25.000 l
Maakaasu 22.000 m3
Kivihiili 31.000 kg
Jyrsinturve 81.000 kg

 

UPM uudistaa bio- ja metsäteollisuutta. Rakennamme kestävää tulevaisuutta kuudella liiketoiminta-alueella: UPM Biorefining, UPM Energy, UPM Raflatac, UPM Paper Asia, UPM Paper Europe and North America ja UPM Plywood. Tuotteemme valmistetaan uusiutuvista raaka-aineista ja ne ovat kierrätettäviä. Palvelemme asiakkaitamme maailmanlaajuisesti. Yhtiössämme työskentelee noin 20 000 henkilöä ja vuosittainen liikevaihtomme on noin 10 miljardia euroa. UPM:n osakkeet on listattu Helsingin pörssissä. UPM - The Biofore Company - www.upm.fi