Muinaisjäännöksiä vaalitaan UPM-Kymmenen metsissä

Lopella toteutettiin yhteistyössä Museoviraston arkeologian osaston kanssa esimerkki hakkuusta rautakautisella muinaisjäännösalueella

UPM-Kymmene aloitti keväällä 2001 projektin, jonka tavoitteena oli turvata muinaisjäännösten säilyminen yhtiön metsissä. Tiedot muinaisjäännösten sijainnista ja niiden käsittelyohjeet metsätalouden toimenpiteissä ovat välttämättömiä, koska muinaismuistolaki (295/1963) ja Suomen metsäsertifiointijärjestelmä (kriteeri 34) edellyttävät kohteiden suojelua. Puunhankkijoilla ei kuitenkaan ole vielä käytettävissään valtakunnallisia muinaisjäännösten sijaintitietoja ja käsittelyohjeita.

Projektin lopputuloksena yhtiön mailla sijaitsevat muinaisjäännökset on merkitty karttajärjestelmään, joka antaa tiedon kuviolla sijaitsevasta muinaisjäännöksestä hakkuun suunnittelijalle ja toteuttajalle. Yhtiö on laatinut yhteistyössä Museoviraston asiantuntijoiden kanssa käsittelyohjeet erityyppisille muinaisjäännöksille metsätalouden toimenpiteissä. Yhtiön henkilöstöä koulutetaan ympäri Suomea erityyppisten muinaisjäännösten ympärille tehdyillä esimerkkikohteilla.

UPM-Kymmenen metsissä, joita on 870 000 ha, on tällä hetkellä tiedossa 218 muinaisjäännöstä, joista suurin osa (58 %) on muinaisia asuinpaikkoja. Yhtiön mailla on lisäksi mm. hauta- ja kiviröykkiöitä sekä pyyntikuoppia. Kahdeksan kohteista, mm. Linnasaaren linnavuori Padasjoella ja Verlan kalliomaalaus Valkealassa, on luokiteltu valtakunnallisesti merkittäviksi muinaisjäännöksiksi. Muinaisjäännöksiä löytyy jatkuvasti lisää ja tarvitaan yhteistyötä, jotta tiedot löytyneistä kohteista saadaan sekä maanomistajille että Museovirastolle.

Muinaisjäännösten sijaintitiedot kerättiin Museovirastosta, alueellisista metsäkeskuksista, maakuntamuseoista ja maakunnan liitoista sekä niiden julkaisuista. Museoviraston arkeologian osasto avusti muinaisjäännösten käsittelyohjeiden tekemisessä yhteisten maastokäyntien ja hakkuiden suunnittelun avulla.

Muinaisjäännösprojekti on osa UPM-Kymmenen toiminta- ja ympäristöpolitiikan toteuttamista, jonka mukaan tehokas puuntuotanto turvataan ottamalla huomioon metsien ekologiset, kulttuuri- ja sosiaaliset arvot sekä metsätalouden ympäristövaikutukset. Nyt kartoitettujen kulttuurikohteiden lisäksi yhtiön metsistä on aiemmin kartoitettu ekologisesti arvokkaat kohteet. Tällaisia on kaikkiaan yli 20 000. Ensisijaisesti virkistysarvojen vuoksi käytönrajoituksia on asetettu 1 500 kohteelle.

Tietoja kohteesta

Hakkuu tehtiin rautakautisella muinaisjäännösalueella Lopella Riihisalon kartanon läheisyydessä Makasiininmäellä. Alueen puusto on varttunutta kuusikkoa sekä koivikkoa ja kasvillisuus on rehevää. Muinaisjäännösalueella on noin 20 kiven- ja maansekaista röykkiöitä, rautakautinen asuinpaikka sekä viljelysröykkiöitä. Arkeologisissa kaivaustutkimuksissa hautaröykkiöistä on löydetty merovingiaikaan (575-800 jKr.) ajoittuvaa esineistöä. Asuinpaikoilta löydetty keramiikka on varhaismetallikautista (1900 eKr.- 300 jKr.).

Mallihakkuussa rautakaudelle ajoittuvan kivirakenteen ja kiviröykkiön ympäriltä poistettiin puita ja lehtipuiden vesoja niin, että kohteet tulivat paremmin näkyville. Kivirakenteissa ja röykkiöissä sekä niiden välittömässä läheisyydessä kasvavat puut on poistettava, koska puiden juuristo saattaa rikkoa rakenteet puun kaatuessa esimerkiksi myrskyssä.

UPM-Kymmene Oyj
Viestintä
3.10.2002