Eriarvoinen energiaverotus ja laivaliikenteen rikkidirektiivi heikentävät Suomen teollisuuden kilpailukykyä

(UPM, Helsinki, 6.5.2011 klo 11) - Uuden hallituksen on otettava prioriteetikseen Suomen perusteollisuuden kilpailukyvyn turvaaminen. ”En voi alleviivata tarpeeksi, että tämä on Suomelle todella kohtalon kysymys”, korosti UPM:n johtaja Hans Sohlström tänään Kajaanissa järjestetyssä metsäseminaarissa.

Sohlström listaa kilpailukykyisen toimintaympäristön kulmakiviksi toimivan puu- ja työmarkkinan, kilpailukykyisen energian, tehokkaan logistiikan ja innovaatiot.

”Vaalikeskusteluissa korostui hyvinvointikakun jakaminen, muttei niinkään sen rakentaminen. On muistettava, että hyvinvointi on ansaittava ennen kuin sitä voidaan jakaa. Esimerkiksi EU:n komission parhaillaan valmistelema Itämeren laivaliikenteen rikkidirektiivi lisäisi Suomen vientiteollisuuden kustannuksia noin miljardilla eurolla vuodessa. Myös energian suhteen Suomi on eriarvoisessa asemassa verrattaessa vaikkapa Ruotsiin tai Saksaan. Suomen metsäteollisuus maksaa korkeaa energiankäyttöveroa vuosittain yli 100 miljoonaa euroa enemmän kuin mainitut kilpailijamaat”, Sohlström sanoo.

Metsäteollisuus tuottaa 70 prosenttia Suomen uusiutuvasta energiasta, ja UPM:n on suurin uusiutuvan energian tuottaja 30 prosentin osuudella. Isoissa tehdasintegraateissa toimii usein paperi- tai sellutehdas sekä biovoimalaitos. Valtio verottaa yhtiötä tuntuvasti sen omalla tontilla itse tuottamasta ja käyttämästä energiasta.

2000-luvun alusta paperin ja kartongin yksikkötuotantokustannukset ovat nousseet euroissa Suomessa 13 %, Ruotsissa 7 % sekä Saksassa ja Ranskassa 1 %. Kustannusnousu on seurausta puun, energian ja työn kallistumisesta.

”UPM testaa Suomen kilpailukykyä käytännössä jokaisen asiakastilauksen yhteydessä. Kun tehtaita on eri puolilla Eurooppaa, yhtiö voi toimittaa tilaukset sieltä, mistä se on tehokkainta. Mikäli teollisuuden tuotantopanokset ja kuljetuskustannukset Suomessa pysyvät jatkuvasti kilpailijamaita korkeammalla, eivätkä poliittiset päättäjät ole valmiita kannustavaan teollisuuspolitiikkaan, tuotanto ja investoinnit karkaavat Suomen ulkopuolelle”, Sohlström sanoo.

Metsäteollisuus on Suomessa merkittävä työllistäjä: maassa toimii 50 paperi-, sellu- ja kartonkitehdasta, sekä noin 200 muuta teollisuuden tuotantolaitosta. Viimeisen kymmenen vuoden aikana metsäteollisuus on investoinut bioenergialaitoksiin ja tehokkuuden parantamiseen merkittäviä summia, vuosittain noin miljardi euroa.

Metsäklusterin tavoitteena on kaksinkertaistaa uusien tuotteiden ja palvelujen arvo vuoteen 2030 mennessä. UPM toimii alansa edelläkävijänä yhdistämällä biotalouden ja perinteisen metsäteollisuuden. Sen Biofore-visio pohjaa kestävään ja innovaatiovetoiseen tulevaisuuteen.

”Tämä tarkoittaa, että nykyisten tuotteidemme ohella näemme jatkossa biokomposiitteja, biopolttoaineita, biokemikaaleja ja nanoteknologiasovelluksia”, Sohlström luettelee.

Suomalainen metsäteollisuus voi innovaatioillaan olla suunnannäyttäjä kohti uutta vähähiilistä kestävää biotaloutta. Metsäteollisuus tuo hyvinvointia Suomeen jatkossakin jos toimintaympäristö kehitetään metsäteollisuudelle kilpailukykyiseksi ja tartutaan rohkeasti biotalouden mahdollisuuksiin.

Lisätietoja antaa:
Johtaja Hans Sohlström, UPM:n yhteistyösuhteet ja kehitys, puh. 020 4150 542

UPM, Viestintä
Media Desk, puh. 040 588 3284
media@upm.com