Biometsäteollisuus ei kehity ilman kilpailukyistä toimintaympäristöä

(UPM Helsinki, 5.10.2011 klo 11.00) – Biometsäteollisuus on täynnä uusia liiketoiminnan mahdollisuuksia. UPM:ssä nämä mahdollisuudet nähdään perinteisten tuotteiden rinnalle syntyvissä komposiiteissa, biokemikaaleissa, biopolttoaineissa ja nanoteknologiasovelluksissa.

”Perinteisissäkin tuotteissa voidaan toki tehdä uusia innovaatioita. Hyvänä esimerkkinä on UPM Grada, muotoiltava vaneri, joka on yhtiön oman kehitystyön tulos”, sanoi UPM:n yhteistyösuhteista ja kehityksestä vastaava johtaja Hans Sohlström Mikkelissä pidetyssä Mihin menet Metsä-Suomi  –seminaarissa keskiviikkona.

Suomen biometsäteollisuuden tulevaisuutta uhkaa Suomen heikko asema kilpailijamaihin verrattuna. Suomen maantieteellinen sijainti ja toimintaympäristö asettavat teollisuudelle mittavan haasteen. Ilman toimivia puu- ja työmarkkinoita, kilpailukykyistä energiaa, tehokasta logistiikkaa ja innovaatioita Suomen perusteollisuus ei ole kilpailukykyinen.

”Työpaikkojen vähenemisestä uutisoidaan näyttävästi, mutta kuka uutisoisi Suomen teollisuuden kilpailukykyisen toimintaympäristön murenemisesta. Energia, raaka-aineet, kuljetukset ja työ kallistuvat jatkuvasti ja samalla edellytykset uusien työpaikkojen syntymiseksi heikkenevät”, Sohlström sanoo.

Yksi merkittävä uhka Suomen vientiteollisuudelle on merenkululle suunnitellut rikkidioksidirajoitteet, jotka pahimmillaan synnyttävät yli miljardin euron vuosittaiset kustannukset. Suomi on riippuvainen merikuljetuksista, joten sen kilpailukyky on jälleen saamassa kolauksen.

Energiapolitiikalla on merkittävä rooli kilpailukyvyn turvaamisessa. Suomen energia- ja ilmastopolitiikan perustavoitteina ovat energian ja erityisesti sähkön riittävyys, tuontiriippuvuuden ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen sekä kohtuuhintainen energia. Tavoitteiden saavuttamiseksi hallituksen energiapaketissa keskeisessä asemassa ovat energiatehokkuus, uusiutuvat energialähteet ja ydinvoima. 

”Mahdollinen vesivoiman ja ydinvoiman tuotantoon kohdistuva vero ei edistäisi perustavoitteita. Päinvastoin se heikentäisi yritysten edellytyksiä tehdä uusia investointeja, joita Suomen talous kiireisesti kaipaa”, Sohlström korostaa.

UPM on parantanut energiatehokkuuttaan ja investoinut sekä uusiutuvaan energiaan että ydinvoimatuotantoon. UPM on Suomen toiseksi suurin energiantuottaja. Yhtiö tuottaa noin 30 prosenttia Suomen uusiutuvasta energiasta.

”Mikäli teollisuuden tuotantopanokset ja kuljetuskustannukset Suomessa pysyvät jatkuvasti kilpailijamaita korkeammalla, eivätkä poliittiset päättäjät ole valmiita kannustavaan teollisuuspolitiikkaan, tuotanto ja investoinnit sekä biometsäteollisuuden innovaatiot karkaavat väistämättä Suomen ulkopuolelle”, Sohlström sanoo.

 

Lisätietoja antaa:
Johtaja Hans Sohlström, UPM:n yhteistyösuhteet ja kehitys, puh. 020 4150 542

 

 

Katso myös:
www.upmgrada.fi
www.upm.fi – media – pressikansiot – tutkimus ja kehitys

 

UPM , Viestintä
Media Desk, puh. 040 588 3284
media@upm.com
www.twitter.com/UPM_News